maanantai 31. joulukuuta 2012
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
"Uutta antiikkia"
Löysin kauniita antiikkihopeoituja ja kuparoituja ym. korunosia ja tässä on yksi korusetti, jonka tein käyttäen turkoosi nugetteja ja näitä linkkejä.
Itse tykkään tästä.
perjantai 28. joulukuuta 2012
keskiviikko 26. joulukuuta 2012
Tunnustus
Sain tämän kauniin Kartanotunnustuksen
Kiitos paljon
Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
- jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle ja ilmoita siitä heille
- kerro itsestäsi kahdeksan asiaa
Itsestä kertominen onkin vaikeampaa, tiedättekin jo aika paljon, mutta ehkä jotakin keksin.
1. Jouluperinteeseeni kuuluu katsoa Joulurauhan Julistus telkkarista.
2. Lähetämme mieheni kanssa noin 50 joulukorttia.
3. Syön aina jouluaattoaamuna mieheni keittämää riisipuuroa.
4. Minä en tee koskaan jouluruokia, mieheni tekee ne.
5. Tykkään tehdä juustokakkua, ja myös syödä sitä - liikaa.
6. Asun kerrostalossa, olen iloinen kun ei tarvitse huolehtia lumitöistä.
7. Ostin noin viikko sitten uuden älypuhelimen, jota en vielä osaa täysin käyttää.
8.Jos ulkona on yli 15 astetta pakkasta, minua ei saa silloin ulos, ellei ole ihan pakko.
Sen enempää perustelematta haastan seuraavat blogit:
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
Mandala- haaste n:o 17
toivottiin mosaiikkia ja jotakin jouluun viittaavaa.
Olen tehnyt nämä molemmat käsin piirtämällä ja värittämällä
puu-ja huopakynillä.
Kuvia olen käsitellyt vähän kuvankäsittelyohjelmalla.
perjantai 21. joulukuuta 2012
tiistai 18. joulukuuta 2012
Uusia koruja
Nyt pitäisi pistää jo korutarvikkeet joulutauolle, mutta, mutta kun...
näitä on nyt vain niin mukava tehdä, että jääköhän meillä joulu laittamatta kun minä vain näpertelen korujen kimpussa :) Ei nyt sentään.
Tuosta yllä olevasta korusta tykkään, siitä tuli aika kiva, vaikka itse sanonkin. Tein tuon ketjut ihan tosi pienistä siemenhelmistä, on hyvää terapiaa silmille ja sormille. Isot helmet on huopaa ja muut lasia. Tässä korussa täytyy olla vähän painoa, että laskeutuu ja nuo muutamat lasihelmet on sitä varten. Huopahelmet antaa näyttävyyttä, mutta ovat kevyet. Epäsymmetrisyydessä on mielestäni tämän korun juju.
Muutaman avainkorun tein myös, josta kaksi on jo uudella omistajallaan. Tuossa värikkäässä punavihreässä, isot helmet on huopahelmiä.
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
Punaista ja lilaa
Tähän koruun tuli sitten peräti kolme kerrosta.
Tähän oli myös tarkoitus tehdä kolme kerrosta, mutta helmet on sen verran isoja ja helmihatut myös, että kaksinkertainen on parempi..
Rannekoru samoista helmistä.
Tässä korussa on kaunis linkki, näitä linnkejä varmaan tulette näkemään koruissani enemmänkin.
lauantai 8. joulukuuta 2012
Mummoa muistellen
Itsenäisyyspäivä meni, mutta kaikki ne asiat, joita radiosta ja TV:tä tuli, käsitteli niin paljon sotaa, että ajatukset pyörii vielä siinä.
Kuulun siihen suureen ikäluokkaan, joka syntyi heti sodan jälkeen. Olen nähnyt 50-60-luvut, jolloin elämä oli hiukan erilaista. Vihreistä kupongeistakin minulla on hämärä muisto.
Tunnen kuitenkin eläneeni ihan hyvää aikaa, vaikka muistan selvästi ensimmäisen appelsiinin ja ensimmäisen jäätelön. Minulla oli pahvikengät joita ei saanut kastella ja ne sain jalkaani vain harvoin sunnuntaina. Muistan Amerikan paketteja, joissa oli esim. hieno silkkinen (luulin niin) leninki, josta myöhemmin tein itselleni ihan hienon leningin.
Mutta millaista oli sodan aikana. Tästä kuvasta tulee mieleeni mummoni, siis äidin äiti. Hän jäi leskeksi talvisodan viimeisenä päivänä. Äitini oli silloin 15 ja hänellä oli 5 nuorempaa sisarusta, joista nuorin oli 2-vuotias. Juuri ennen sotaa oli hankittu n.s asutustila, jonka maat olivat suota ja niiden kuivatus oli silloin vielä kesken. Asuintalo oli tyypillinen asutustilalle ja sen rakentaminen oli kesken, kun isoisäni lähti sotaan ja sille tielle jäi. Ulkorakennukset olivat myös vielä kesken rakentamisen, esim. saunaa ei vielä ollut. Lähimmälle maantielle, josta joskus meni autokin oli 3,5 km, kirkonkylään noin 7 km. Sukset talvella ja polkupyörä (jos sellainen oli) kesällä, olivat kulkuneuvot.
Tällaisessa Suomessa mummoni kasvatti perheensä, hän selvisi, kun muuta mahdollisuutta ei ollut. Miten se oli mahdollista, sitä en tiedä. Muistan hänet kuitenkin aina hymyilevänä ja ystävällisenä, en muista koskaan, että hän olisi sanonut mitään pahaa tai torunut meitä lapsia. Hän oli hyvin pieni mummo ja muistan, että hänen päänsä vain vilkkui lumivallin takaa, navetan ja saunan väliseltä polullta, kun hän teki navettatöitä.
Mummollani ei varmasti ollut helppo elämä, mutta hän ei ollut katkera, hän pystyi sellaiseen, jota me tämän ajan ihmiset emme ymmärrä. Hänellä oli sellaista voimaa, joka tulee esille silloin, kun se on välttämätöntä.
Hän eli loppuelämänsä leskenä ja näytti aina lapsen silmissä vanhalta mummolta. Hän kuoli 63-vuotiaana, nyt ajatellen hirvittävän nuorena.
Maalasin tuon kuvan vuonna 2008. Se on niitä kuvia jotka tulevat vain jostakin ja se oli maalattava. Kun maalasin tätä, mieleeni tuli juuri tuollainen aika, vaikka en silloin tätä suoraan mummooni yhdistänytkään, mutta tämä voisi yhtä hyvin olla mummoni.
tiistai 4. joulukuuta 2012
Kaksi uutta korua
Nyt tuli kaksi hyvin erilaista korua.
Tämä on tilaistyönä tehty koru.
Tässä on aika isot huovutetut helmet ja on hyvin näyttävä koru.
Tämä on tehty korupiikeillä linkittäen.
Helminä on pitsiakaattia, kissasilmähelmiä ja lasihelmiä.
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Mandala-haaste n:o 16
Tämä Mandala-haaste osoittautuikin vaikeammaksi, kuin aluksi ajattelin.
Haasteen teema on " en unohda koskaan".
Piirsin ja väritin tämän huopakynillä ja sitten käsittelin Picasalla. Minulla ei ole mitään muuta kuvankäsittely tai piirustusohjelmaa ja en osaa mitään muuta käyttää kuin Picasaa.
Tämä taas on valokuvakollaasi jota pyöristelin.
Kesää on vaikea unohtaa, vaikka eilenkin kahlasin mökille polviin asti ulottuvassa lumessa.
lauantai 1. joulukuuta 2012
Tunnustus
Tunnustuksen mukana tulivat seuraavat ohjeet:
1. KIITÄ ANTAJAA.
2. VALITSE 5 BLOGIA JOILLA ON ALLE 200 LUKIJAA JA KERRO HEILLE JÄTTÄMÄLLÄ KOMMENTI HEIDÄN BLOGIINSA.
3. TOIVO ETTÄ IHMISET JOILLE ANNAT TÄMÄN TUNNUSTUKSEN JATKAVAT
ETEENPÄIN.
Annan tämän tunnustuksen seuraaville blogeille:
Nettimartan pihapiirissä, hänen kirjoittamansa kirja, Jenny Cotton ja Kepponen, on ihana dekkari, joka on jännittävällä tavalla hauska.
Mummon Pajukori, häneltä olen saanut monta käsityö vinkki ja myös muuta neuvoa.
Villiviinin kautta Annan tupaan, olen saanut sieltä hyviä ja helppoja leivontaohjeita.
Kätevä emäntä, hänen blogisaan on uskomattoman kauniita luontokuvia ja kauniita käsitöitä.
Teetä ja lankaa, hänen bloginsa on elämän makuinen, ihanine käsitöineen, joiden välissä vilahtelee ihanat lemmikit
Oikein hyvää joulun odotusta kaikille lukijoilleni.
Olen saanut yllätävän paljon uusia ja vähän vanhempia lukijoita.
Tervetuloa Teille kaikille!
sunnuntai 25. marraskuuta 2012
Tontut tropiikissa
Hyvin sopivat tontut tropiikkiin.
Olin tonttujen kanssa joulumyyjäisissä Helsingin Gardeniassa. Siellä palmujen ym. erikoisten puiden katveessa yhdessä myimme koruja ym. Korujen kauppa oli hiukan nihkeää, mutta se tuli selväksi, että kivuhelmikorut ovat nyt suosituimpia. Kukkia ja muuta pientä meni myös kiitettävästi ja yksi tonttu myi itsensä.
Eilen olin toisissa myyjäisissä, jossa Hurja Helka puhutteli erästä vanhaa rouvaa niin paljon, että lähti hänen mukaansa.
Täytyy sanoa, että korujen ym. käsitöiden tarjontaa, ainakin täällä Helsingissä on aivan liikaa, että eihän se myynti helppoa ole.
torstai 22. marraskuuta 2012
Patalappuja taas...
Näiden patalappujen virkkaaminen on tosi kivaa ja näihin voi keksiä mirä värejä vaan. Olen virkannut näitä välitöinä niistä langoista, joita on kaapista löytynyt.. Afrikankukka on noissa kuviollisissa lähtökohtana ja noissa kirjavissa olen virkannut vain kiinteitäsilmukoita ja kuljettanut toista lankaa mukana silmukoiden alla. Kuviollisista olen tehnyt kaksinkertaisia ja virkannut toisen puolen yksivärisen.
maanantai 19. marraskuuta 2012
Huovutetut tontut
Tontut on kovasti jo liikkeellä. Nyt syntyi hyvin edellisen näköinen tonttu, taitaa olla velipoika.
Neulahuovutuksella tämänkin tein.
Nämä lähtee viikonlopun myyjäisiin kaverikseni myymään koruja.
torstai 15. marraskuuta 2012
Mandala haaste n:o 15
Tein tämän, kuten ensimmäisenkin ihan sattumanvaraisesti. Tämän haasteen aihe oli "jäljet". Ehkä jotain jälkiä itse tässä näen, vaikka ne eivät kovinkaan konkreettisia ole.
perjantai 9. marraskuuta 2012
Portaat
Eräässä kuvataide blogissa oli haasteena portaat. Muistin, että minulla on valmiina portaat, jota en vielä tässä blogissa ole esitellyt. Ajattelin osallistua tuohon haasteeseen, mutta se olikin jo sulkeutunut, siksipä esittelenkin tämän tässä nyt vain ilman haasteita.
Olen maalannut tämän öljyväreillä jo vuonna 2008 ja tämän koko on noin 40x55. Uusia maalauksia ei minulta nyt ole tullutkaan, jostain syystä en saa maalaamiseen mitään ispiraatiota. |
torstai 8. marraskuuta 2012
Mandala haaste # 14
Selma, Paperista Piikkilankaan blogista ei suoranaisesti haastanut, mutta kannusti minua ottamaan tämän haasteen vastaan ja piirtämään Mandala. Minulle ei ole vielä täysin selvä, mikä tämä Mandala on ja mikä sen tarkoitus on, vaikka sitä netistä yritin selvitellä. Jotain kuitenkin sain selville
Piirsin ja väritin tämän ihan ajattelematta mitenkään tarkoitusta ja värejäkin laitoin melkeinpä mikä käteen sattui. Värityksestä ei tullut ihan tasainen, käytin huopakyniä ja sattuivat olemaan aika terävä kärkisiä.
En yhtään tiedä onko tämä ollenkaan oikeaoppinen ja onko tässä jotakin sääntöjä vai onko se ihan vapaa muotoinen, lukuunottamatta pyöreyttä ja symmetrisyyttä.
Tästä linkki Mandalan haastesivulle, sieltä löydät paljon muita Mandaloita.
sunnuntai 4. marraskuuta 2012
Lämmin ja kylmä
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Tie tähtiin.
Kävin Heurekassa ennen kuin maalasin tämän kuvan, katsoin siellä elokuvan "Tie tähtiin". Ne jotka ovat käyneet Heurekassa tietävät millainen se teatteri on, mutta muille kerron, että siellä on pyöreä katto johon kuvat heijastetaan. Siinä makasin avaruuden keskellä, yläpuolellani syntyi ja kuoli linnunratoja. Siinä tunsi itsensä niin pieneksi, että mitä me oikein tiedämme kaikesta tuosta.
Se elokuva ylitti minun ymmärrykseni, enkä häpeä tätä tunnustaa, miten sen kuvaaminen on yleensäkään ollut mahdollista. Tietenkin on kaukoputket ja kaikki, mutta siinä tapahtui tunnissa se mitä oikeasti tapahtuu valovuosissa.
tiistai 30. lokakuuta 2012
Perhepotretissa
Aikaisemmin jo esittelin tätä huopakansaani, mutta nyt he innostuivat otattamaan itsestään tällaiset potretit. |
Mummun posket niin punoittaa, kun vähän jännittää.
Pappa ei malta luopua piipustaan kuvassakaan.
Tässä on lapsenlapsi Reeti, jota en täällä ole vielä esitellytkään.
Reetin tyttöystävä Rosa on olevinaan hieno neiti.
Nämä ovat noin 70-80 cm korkeita, olen tehnyt ne neulahuovutuksena.
Pappa ja mummu ovat myös samankokoisia, olen tehnyt nämä vuosina 2006-2007.
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Nyt on mökkikausi ohi.
Eilen lauantaina oli lunta ja pakkastakin vähän ja se oli
saanut aikaan lehtien putoamisen. Suuri saarnikin tontin kulmalla oli
pudottanut kaikki lehtensä ja varmasti hetkessä.
Eipä taida nämä ruusunnuput enää aueta. |
Pitkään omenapuutkin sinnitteli ihan vihreinä, mutta nyt olivat antaneet talvelle periksi. |
Komea maksaruoho lunta kukissaan, ihan kuin talvea uhmaten vielä seisoo pystyssä. |
lauantai 27. lokakuuta 2012
Elämänkankaat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)