Huovutettu taulu

Sain valmiiksi melko isotöisen työn, tämän neulahuovutuksella tehdyn taulun. Taulun koko on noin 55x75cm. Värit tuottivat kuvatessa vaikeuksia, kun tuo sininen väri ei minun kuvissani tahdo onnistua, se menee yleensä liian kirkkaaksi, niin tässäkin. Oikeasti se on tummempi. Tämä ei ole vielä oikeissa kehyksissä, nyt tässä on vain Picasalla tehdyt kehykset.

Elomarkkinoilla

Olin peikkojen kanssa elomarkkinoilla myymässä korujani ym. Peikot olivat kovasti innoissaan, piti laittaa helmet aidaksi, muuten olisivat lähteneet tuulen mukaan. Saivat kyllä kovasti huomiota, mutta kukaan ei niitä adoptoinut. Syy oli se, että minä en halunnut niistä luopua. Kun on juuri saanut valmiiksi jonkun ison työn, kuten peikon, siitä on vaikea päästää irti. Kun siihen on laittanut kaiken taitonsa ja osaamisensa, mikä on se raha jolla siitä luopuisi? Onko raha niin tärkeää? 

 Kehystin myös tämän huovutetun taulun. Menin oikein kehysliikkeeseen, mutta ei sieltä mieleisiä kehyksiä löytynyt, olivat liian rameita ja hienoja - ja kalliitakin.   Löysin vanhat kehykset, jotka olin joskus aikaisemmin tehnyt ja ne sopivat hyvin, maalasin ne vain uudestaan. Taulu löysi paikan olohuoneen seinältä. 

"Peikkoneitokainen"

Sain nyt valmiiksi myös kaverin peikkopojalle, eli tällaisen peikkotytön. Peikkotyttö, samoin kuin poikakin on noin 40 cm korkea ja ne on tehty vaahtomuovipohjaan, jossa pari pätkää rautalankaa.

"Peikkopoika"

Kiitos kaikille täällä käyneille ja erityisesti kiitos kaikista kommenteista. Olen lukenut niitä kännykästä. Olen ollut koko kesän mökillä ja siellä ei ole tietokonetta, ainoastaan kännykkä ja sillä kommentoiminen on minulle aika vaikeaa ja aikaa vievää, siksi olen ollut aika hiljaa. 

Nyt tulimme pyykille ym. ja samalla näpelöin vähän tietokonettakin ja laitan kuvan viimeisimmästä huovutuksesta. Toinenkin on teon alla, mutta laitanpa tämän nyt ensi hätään, kun en malta olla näyttämättä tätä. Näihin rakastuu kun niitä pistelee. 

Tämä peikko syntyi neulahuovutuksena. 

Huovutettu taulu

Huovutin tämän taulun mökillä puhdetyönä. Taulun koko on noin 40x55. Värejä en saanut kuvattua täysin luonnon mukaisiksi. Työ on oikeasti enemmän vihreä, keltaista tuli liikaa.

Huovutetut tontut

Tontut on kovasti jo liikkeellä. Nyt syntyi hyvin edellisen näköinen tonttu, taitaa olla velipoika.

Neulahuovutuksella tämänkin tein. 

Nämä  lähtee viikonlopun myyjäisiin kaverikseni myymään koruja.

Joulu on jo ovella

Tonttutyttö syntyi odottelemaan joulua.

 

Perhepotretissa

Aikaisemmin jo esittelin tätä huopakansaani, mutta nyt he innostuivat otattamaan itsestään tällaiset potretit.

Mummun posket niin punoittaa, kun vähän jännittää. 

 Pappa ei malta luopua piipustaan kuvassakaan.

Tässä on lapsenlapsi Reeti, jota en täällä ole vielä esitellytkään.

 Reetin tyttöystävä Rosa on olevinaan hieno neiti.

 Nämä ovat noin 70-80 cm korkeita, olen tehnyt ne neulahuovutuksena.

 Pappa ja mummu ovat myös samankokoisia, olen tehnyt nämä vuosina 2006-2007.

Selviytyminen antoi voimaa

Muutama sananen noista aikaisemmin esittelemistäni isoista huovutetuista hahmoista. Monessa kommentissa ihmeteltiin hahmojen kokoa ja suuritöisyyttä.
Elämäntilanteeni oli edellisenä keväänä hyvin toivoton. Mieheni oli sairastunut vakavasti ja silloin ei kiinnostanut mikään, ei varsinkaan käsityöt. Sisareni oli tehnyt huovutetun hahmon ja houkutteli hieman minuakin siihen, mutta silloin se ei kiinnostanut yhtään. 
Muutaman viikon kuluttua, kun mieheni sairaus alkoi helpottamaan ja paranemista alkoi tapahtumaan huomattavasti, aloin kiinostumaan ja innostuin hankkimaan ohjeen ja silloin tein nuo isot nuket. 
Haluan vain sanoa miten suuri merkitys mielialalla on tekemiseen. Usko elämän jatkuvuuteen, se antoi voimaa tehdä jotain sellaista, jota en koskaan aikaisemmin ollut kuvitellut tekeväni.
Mieheni parani täysin ja sairaus on pysynyt poissa.  

Huovutus historiaa

Huovutus ja hahmojen tekeminen alkoi, kun sain käsiini nukketaiteilija Toini Sorvali-Huhtasen opetusvideon, jossa hän teki huovutetunhahmon.

Ensimmäiset hahmoni olivat aika isoja ja ne syntyivät vuonna 2006.  Kaksi oikealla olevaa poikaa tulivat ensimmäisinä, sitten muut lapset ja viimeksi mummu ja tonttu.

Mummulle piti saada pari ja tässä hän on.

Myöhemmin syntyi Helmi Ilona ja muut. Olen esitellyt näitä aikaisemmin vanhenmassa blogissani. 

Hurja Helka

Pitkän aikaa on "joku" pyytänyt syntyä, mutta muilta kiireiltäni ei synnytyksestä ole tullut mitään. Nyt lähti vaaleanpunainen neitokainen maailmalle ja siitä tuli niin yksinäinen olo, että piti alkaa synnyttämään. Tämä olikin vähän  hurjemman näköinen tyyppi.  

Helka on peikkotyttö ja siksi sillä on vain kolme varvasta, se on ihan riittävä määrä peikolle, kun hän juosta vilistää metsässä ja muualla luonnossa. Hän kompastuu usein ja lyö varpaansa kiveen tai oksaan ja kun on vain kolme varvasta, kipu tulee vain kolmeen varpaaseen. Nyt syksyllä saa olla varuillaa, ettei astu Helkan päälle, kun hänellä on nyt tuo suojaväritys. Harva ihminen näkee peikkoja ja siksi tuo varoitus on paikallaan. 

Helkalla on hyvin kehittynyt nenä ja korvat ja sentähden hän haistaa ja kuulee kaiken. Siitä johtuen ihmiset ei kovin usein tapaa Helkaa, koska hän haistaa ja kuulee ihmisen jo kilometrien  päästä ja ehtii piiloutua. Helka on kuitenkin peikkomaailman pioneeri, kun uskaltautui syntymään näkyväksi ja jopa uskaltautui kuvaankin. Sen takia häntä kutsutaankin Hurja Helkaksi.

Sininen tonttu

Tämä tonttu katselee mielellään revontulia ja on saanut värinsä yötaivaasta ja siellä leiskuvista revontulista. 

 

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni  Pohjanmaalla ja siellä leiskuivat usein revontulet, niistä on jäänyt mieleen nuo värit. 

Tontun muotokuva.

Paljon ja taas paljon neulan pistoja on vaatinut tämäkin tonttu.

Tämänkin olen tehnyt jo aikaisemmin, uusia odotellessa esittelen nyt näitä vanhempia.

Uusi näyttää odottelevan syntymistään

Syksyinen Metsätonttu

Noin vuosi sitten syntyi tämä Metsätonttu.

Se on saanut ruskanvärejä takkiinsa.

Hiukan haikeutta tuntien katselen nyt näitä kuvia, tonttu sai uuden kodin jo viime syksynä. mutta tästä inspiroituneena taitaa uuden synnytys alkaa.

Uusi profiilikuva

Rosa, huovutettu nukke

Esittelenpä nyt uuden profiilikuvani. Monet ihmiset ovat sanoneet, että teen näistä nukeistani itseni näköisiä. En ehkä ihan allekirjoita tuota, mutta kyllähän niistä tulee toisiaan muistuttavia. Tämän Rosa tytön olen tehnyt jo muutama vuosi sitten, eikä se enää ole minulla muuten kuin kuvien muodossa, mutta tykkään siitä. Se katselee tätä maailmaa rauhallisesti, ehkä mielenkiinnollakin ja hymyssä suin. Näitä ominaisuuksia toivoisin itsellenikin, mutta tuo rauhallisuus ainakin taitaa olla saavuttamatta.
Valmistus tekniikalta tarkasteltuna tämä on saanut tuhansia neulan pistoja, eli olen tehnyt sen neulahuovutuksena. Vaahtomuovi pohjaan olen huovuttanut villaa ja siten muotoillut sen.

Kesäretkellä

Lilli Saara Elviira, Helmi Ilona ja kesälomalla oleva joulutonttu Topias kesäretkellä. 

Minusta tämä kuva on sen verran hauska, että julkaisen sen uudelleen. Julkaisin tämän aikaisemmassa blogissani (Anna-Reetan unelmat), josta osa kuvista on hävinnyt, mutta tämä on ehkä jäljellä. 

Lilli Saara Elviiran tein huovutushaasteeseen pääsiäisen alla muutama vuosi sitten. Tarina tälle oli virpominen ja Lilli osoittautui Pieta Elviiran lapsenlapsenlapseksi hyvin monessa polvessa. Pieta Elviira toimi noitana Kyöpelinvuorella, kunnes kyllästyi olemaan noita ja etsi Suomen salomailta poikamiehen, joka tarvitsi naisen kättä huolehtimaan itsestään ja mökistä, jossa hän asui vanhenpiensa kuoltua. Lilli Saara Elviira sai verenperintönä mieltymyksen lähteä virpomaan aina pääsiäisen alla.

Helmi Ilonalla ei ole mitään sukutaustaa tiedossa, hän vain syntyi helmikuussa muutama vuosi sitten. Hän on hyvin iloinen tyttö ja hänen tehtävänsä on saada ihmiset iloiseksi. 

Joulutonttu Topias lepäilee kaiket kesät ennen syksyn ja joulun kiireitä. 

Lilli ja Helmi ovat minun lempilapsiani ja en ole antanut niitä adoptoitavaksi, vaikka monet muut olenkin antanut. Topias sai myös uuden kodin elomarkkinoilla ja on toivottavasti onnellinen siellä.
Nämä huovutetut hahmot vaativat vähän leikkimieltä, näitä ei totisella naamalla tehdä, varsinkaan siinä vaiheessa, kun ilme alkaa hahmottumaan.  

Huovutettu taulu

Tämän huovutustaulun olen tehnyt noin vuosi sitten ja esitellytkin sen Vuodatuksen blogissani, mutta tämähän tietenkin hävisi tuhkana tuuleen muiden kuvien kanssa. Kuvatessa tässä ei ollut vielä kehyksiä ja olen tehnyt kehykset Picasalla.

 

Minulla on ollut Vuodatuksessa blogi vuodesta 2007 lähtien, mutta eri nimellä, mutta myöskin Seijana oli kaksi, puutarha ja käsityöblogi. Nyt ne ovat kuitenkin täysin ilman kuvia Vuodatuksen kaatumisen takia, ja siksi tulenkin kaivelemaan esille kuvia aikaisemmista töistäni ja esittelemään niitä uudestaan, vaikka ne tuossa diakuvina pyöriikin. 

Sataako aina sunnuntaina ja elomarkkinoilla ?

Tänään täällä puutarha-alueella on elomarkkinat, mutta nyt ei säänhaltija näytä suosivan meitä. MTV:n säätutka näyttää jopa rankkasadetta parhaimpaan markkina aikaan. Minunkin oli tarkoitus lähteä korujeni ja tämän neitokaisen ja muutaman muun hahmon kanssa markkinoille, mutta säälistä neitokaista ja muita kohtaan taidan jäädä mökille, ellei ilma kirkastu.

Tämän neitokaisen olen esitellyt Vuodatuksen "Villlapilviä taivaanrannalla" blogissani, mutta kuten tiedettyä sieltähän hävisi kaikki kuvat ja siksi jätin sen blogin ja esittelen nyt täällä joitakin vanhempiakin töitäni. 

Tämän hahmon tein alkuvuodesta. Siinä se nyt istuu mökin ikkunalaudalla lasikipon päällä ja on ihan tyytyväinen, jos en lähde sitä viemään markkinoille, se ei tykkää vesisateesta.