maanantai 19. tammikuuta 2015

Pitsiakaatti / jade

Kuvaaminen vaatisi nyt kyllä mielikuvitusta, muuten tämä korujen esittely menee tosi tylsäksi. Olen pitänyt niin kauan blogia, että sanat tuntuu olevan kortilla. Ajan mittaan olen tullut myös hyvin valikoivaksi mitä kirjoitan. Ei niinkään siksi, että kirjoitan jotakin sopimatonta, minusta vain tuntuu, että en osaa. 
Ihailen Teitä jotka osaatte kirjoitaa elävästi ja mielenkiintoisesti pitkiä juttuja ja Teillä on mielenkiintoisia tapahtumia, joista kirjoittaa. Minulle ei nyt oikeastaan tapahdu mitään mielenkiintoista, josta kannattaisi kirjoittaa. Olen myös tullut laiskaksi menemään ja tulemaan, kotona on kiva olla ja tehdä koruja ja muuta näpertelyä. Olen kai tullut vanhaksi. Niin vanhaksi en vielä kuitenkaan ole tullut, etteikö  hyvä rytmikäs musiikki saisi tanssijalkaa vipattamaan. Koko viime syksyn ajan kävimme mieheni kanssa päivätansseissa joka torstai, mutta joulun aikana ei niitä tansseja ollut ja nyt tuntui vaikealta lähteä. Onneksi naapurit sanoivat menevänsä perjantain tansseihin ja kysyivät meitäkin. Onneksi lähdimme ja se piristi kummasti ja taas alkoi tanssi-innostus elpymään.