Hei pitkästä aikaa! Toista viikkoa on vierähtänyt, se on pitkä aika minun postauksille. Olimme mieheni kanssa reissussa ja juuri lähtiessä tietokone sanoi sopimuksensa irti. No täällä se sai ihan rauhassa miettiä tekosiaan viikon ajan. Eilen veimme sen korjattavaksi ja niinhän siinä kävi, ettei sitä kannattanut korjata, vaan uusi piti ostaa. Nyt se uusi on vielä tuossa paketissa, täytyy saada apua sen käyttöönottoon. No, mutta milläs nyt kirjoitan? Tämä on vielä vanhempi kone, joka heräsi vähän henkiin, joten ihan ilman konetta ei ole tarvinnut olla. Miten ihmeessä olen tähän tullut, että olen niin riippuvainen tietokoneesta, etten pärjää päivääkää ilman konetta.
Täällä Fra Mare kylpylässä viikko polskittiin ym. Ihan on mukava paikka, varmasti mennään uudestaan. Kevät ei siellä ollut yhtään edempänä kuin täälläkään. Pakkasta oli yöllä aika paljon, mutta päivällä oli muutama aste lämmintä ja aurinko paistoi.
Tässä kuva meren puolelta. Kylpylä on vain kaksikerroksinen, mutta rakennuksia on laajalla alueella. Olimme oikein tyytyväisiä hoitoihin ja ruoka oli erinomaista. Ei mitenkää gurmeeta, mutta juuri sopivaa kylpylään. Paljon vihanneksia, salaattia ja raasteita ja lämminruoka lihaa, kalaa tai kanaa. Aamiainen oli tosi runsas ja monipuolinen, aika paljon joutui rajoittamaan. Kolme ruokaa päivässä noutopöydästä, on aika paljon, mutta onneksi lounas ja päivällinen eivät olleet kovin raskaita, tai ainakin ne sai helposti melko kevyeksi.
Minä, joka en mikään vesipeto ole uima-altaiden suhteen, nautin kuitenkin saunaosastosta kovasti. Siellä oli saunoja joka lähtöön. Oli tavallinen suomalainen sauna, kuumana ja viileämpänä, höyrysauna, infrapunasauna, suolasauna ja valosauna tai jotain sinne päin. Höyrysaunaan ihastuin erityisesti. Porealtaassakin kävin, mutta en siitä niin paljon tykännyt. Yrttiporekylpy oli sen sijaan oikein mukava ja rentouttava ja sitä sainkin monena päivänä. Sitten oli hierontaa joka päivä, suolakammiota, valohoitoa ja parafiinihoitoa ja sellaista
Iltaohjelmaa oli joka ilta. Kolmena iltana oli tanssia ja mehän tanssittiin niin kauan kun soitettiin. Orkesterit ei suuren suuria olleet, yksi mies, tietokone, viulu ja kitara, mutta soitto oli kuin isosta orkesterista. Tunnelma oli oikein mukavan leppoisa, tanssijoita ei ollut kovinkaan paljon, mutta niinhän sitä sanotaa, että kun "väki vähenee pidot paranee" niin tässäkin tapauksessa, saatiin toivoa mitä soitetaan ja kaikki löytyi.
Kaikki käytävät oli täynnä saman taiteilijan maalauksia. Viikon niitä katseltuani sain ideaa omaankin maalaamiseeni. Näissä oli jotakin tosi jännää, jokin juju, joka on ainakin viime aikoina minulta puuttunut. Saa nähdä poikiiko tämä jotakin.
Sitten ihastuimme tähän upeaan rautatieasemaan. Tosin se ei ole enää käytössä, mutta museona on. Haapsalun historia on mutenkin tutustumisen arvoinen, mutta siitä voi jokainen ottaa itse selvää. Tästäpä taisi tulla kylpylän mainos ja siksi en kerrokkaan enempää kaupungista, kannattaa mennä käymään kesällä varsinkin. Meille tämä oli toinen reissu Haapsaluun.
