perjantai 1. heinäkuuta 2016

Uuden kodin etsintää


Tervetuloa uudet lukijat, vaikka täällä blogissa on ollut viimeaikoina hyvin hiljaista, minulla ei ole ollut mitään kirjoitettavaa. Elämä on melkoisessa muutosvaiheessa. Olemme myyneet siirtolapuutarhamökin ja siinä tietenkin meni puutarha, jonka ympärille aikoinaan tämän blogin perustin. 
Päätimme, siis mieheni ja minä, muuttaa mieheni nuoruuden maisemiin ja koko kevään ja alku kesän olemme etsineet asuntoa sieltä, mutta se osoittautui vaikeammaksi kun oletimme. 
Tämän asunnon tulisi olla sellainen jossa voimme asua elämämme loppuun saakka. Alkuperäinen ajatus oli rivitalo jossa olisi pieni piha. Asunnon tulisi olla myös yhdessä kerroksessa ja suhteellisen hyvässä kunnossa, vesiputkien ja muiden rakenteiden suhteen. Sen pitäisi sijaita myös kaupungin keskellä, josta olisi lyhyt matka torille ja kauppoihin. Haave olisi sellainen, että sitten kun olemme oikein vanhoja voimme kulkea kävellen kaikkiin tarvittaviin paikkoihin. Näyttää siltä, että törmäämme portaisiin useimmissa asunnoissa. Kerrostalo asunto olisi meille, siihen Helsingissä tottuneille, se tuttu ja turvallinen, mutta siinä ei ole pihaa. Sauna on myös yksi asia jonka haluamme. Vaikka olemme jo eläkeläisiä tarvitsemme myös tilaa harrastuksille.  Näitä kaikkia vaatimuksia olemme yrittäneet sovittaa yhteen ja samaan asuntoon, mutta ei ne taida mahtua. 
Olen joskus nuorena haaveillut asumisesta korkeassa kerrostalossa ja sen ylimmässä kerroksessa, josta näkisi kauas. Yksi sellainen olisi tarjolla, mutta siihen on tulossa hissiremontti muutaman vouden kuluttua.
Olemme katsoneet kaikki vähänkin mahdolliset asunnot ja vaivanneet välittäjiä näyttämään niitä useampaankin kertaan, mutta päätöksenteko on vaikeaa, kun se täydellisesti sopiva ei ole tullut kohdalle. Meille on sanottu, että odottakaa, se oikea tulee kyllä kohdalle. Poikamme sanoi, että ei pidä tehdä kompromisseja, sen saa minkä haluaa, kuten kävi heidän oman talonsa suhteen, lopulta löytyi se mitä he hakivat.  
Olemme molemmat alkuaan maalta, miehelleni tuli keväällä 50 vuotta täyteen Helsingissä ja minullakin melkein, mutta ilmeisesti meistä ei koskaan tullut oikeita Helsinkiläisiä. Nyt haluamme pienemmälle paikkakunnnalle, jossa ei ole joukkoliikennettä metrosta ja ratikoista puhumattakaan, joihin olemme täällä tottuneet.   
     

13 kommenttia:

  1. Toivottavasti löydätte toivomanne asunnon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se varmasti löytyy ennemmin tai myöhemmin.

      Poista
  2. Tiedän tuon tunteen. Minä asuin synnyinkodissani liki 60 vuotta ja kun alettiin tehdä sukupolven vaihdosta ja muutto synnyinkodista tuli ajankohtaiseksi minä olin ihan paniikissa. Ehdoksi asetin, kerrostaloon en mistään hinnasta, rivitaloon päätyhuoneistoon, omakotitaloon, jossa on puita ja metsää.
    No sain omakotitalon, joka on metsän ympäröimänä. Nyt on asuttu reilut kymmenen vuotta ja tämä tuntuu omalta kodilta☺
    Toki ensimmäinen aamu uudessa kodissa oli kuin "toisen asialla", mieheni ja minä ei osattu tehdä mitään käveltiin vain ja silloin meillä oli vielä koira, joka tuntui sanovan "eikö me voitaisi mennä jo kotiin, kun täälä on yksi yö jo oltu" ☺
    Joten kommppaan poikaanne sen saa mitä haluaa ☺
    Tsemppiä ja hyvää kesän jatkoa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ma-te rohkaisusta. Mekin on asuttu 37 vuotta nykyisessä asunnossa ja 42 vuotta saman tien varressa, joten muutosta ei ole paljon kokemusta. Me taas olemme asuneet kerrostalossa ja omakotitalo tuntuu vieraalta varsinkin kun meillä on jo ikää, nuorempana se olisi ollut hyvä. Me taas haluamme rivitalosta mieluimmin asunnon keskeltä taloa kun päädystä. Olemme tottunet, että ihmiset on vieressä, mökkialue oli ihana, kun naapuri oli muutaman metrin päässä. Yksi rivitaloasunto olisi aika hyvä, mutta se on pääty huoneisto ja metsä vieressä, tunnen sen turvattomaksi. Tykkään, että vieressä olisi luotettavia ihmisiä, täällä Helsingissä varsinkin kun liikkuu kaikenlaista porukkaa. Maalla on tietenkin eri asia, vai onko enää? Se on hyvin paljon kiinni mihin on tottunut ja minkä on hyväksi havainnut. Meillä on kerrostalosta hyviä kokemuksia ja kun kauan on asunut ihmiset on tuttuja.

      Poista
  3. Onnea uuden kodin etsintään! Hyvää kannattaa varmaan vähän odottaakin :)

    VastaaPoista
  4. Onnea uuden kodin etsintään! Hyvää kannattaa varmaan vähän odottaakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Häivähdys. Kyllä se niin on, että ei pidä hätiköidä. Asuntoja on kyllä paljon tarjolla, mutta ei oikein sitä meille sopivaa, mutta kyllä se varmasti kohta tulee.

      Poista
  5. Kyllä se oikea koti vielä löytyy! Omista haaveista ei kuitenkaan kannata tinkiä, sillä sellainen harmittaisi aina. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä! Olimme vähällä tehdä jo kaupat yhdestä jossa olisi joutunut tinkimään portaiden kohdalla, mutta päätimme jatkaa vielä katsomista.

      Poista
  6. Paljon onnea mieleisenne kodin etsintään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko! Ensi viikolla menemme katsomaan yhtä kohdetta jossa on aikalailla sopivan kokoinen piha ja muutenkin kiinnostava.

      Poista
  7. Ei näytä helpolta!! Mutta onnea uuden kodin hakemiseen! Ja blogi on mukavana muistona puutarha-ajoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt näyttää jo ihan kivalta. Löysimme ihan hyvän talon, jossa täyttyy kaikki em. kriteerit, ainaki melkein. Matka torille voi olla sitten joskus tulevausuudessa liian pitkä, mutta ei sitä nyt ajatella. Nyt vain terveyteen ja pitkään ikään uskoen ja toivoen ja nauttien tästä talosta ja pihasta niin kauan kun henki pihisee.

      Poista