Tunnisteet

maanantai 17. marraskuuta 2014

Koruterapiaa

Nyt tuli tällaisia koruja. Terapiaksi tätä korujen tekemistä voi aivan hyvällä omallatunnolla sanoa, se vie kyllä niin mukanaan, että siinä ainakin pienemmät murheet unohtuu. Hyvää aivojummaa tämä myös on, hyvin helposti menee helmet väärin, ellei ole tarkkana. Purkaminen on tullut näiden pienien helmien kanssa hyvin tutuksi.  
Sormukset on uusi aluevaltaus, muutamia harjoituskappaleita täällä.

 Kaulakoru

Rannekoru









6 kommenttia:

  1. Tosi kauniita koruja, helmikukkia. Ajattelun lisäksi tuossa varmaaan tarvitaan myös sorminäppäryyttä ja hyvää näköä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Millin! Kyllä siinä varmasi kaikkea tuota tarvitaan, näköön on onneksi hyviä apuvälineitä, kuten isonnuslasi.

      Poista
  2. On noissa kyllä oltava tarkkana. Hienoja ovat kerrassaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein itsekään ymmärrä miksi näihin rakastuin, kun tuo näkönikään ei oikein sitä edellyttäisi, mutta sen rajoja täytyy kai kokeilla. Isonnuslasi jonka saa pöydän reunaan on hyvä.

      Poista
  3. Sinulla on kyllä hyvä värisilmä ja sommittelutaito korujen suhteen.

    VastaaPoista